Asunnon kuluminen ja siivous
11.11.2011
Yleinen periaate on, että asumisesta jää ajan kuluessa jälkiä. Tavanomaisen kulumisen arvioitiin vaikuttavat, onko jälki syntynyt äkillisesti vai kulumalla, vuokrasuhteen kesto, asunnon ikä ja siihen tehdyt remontit, asunnossa käytetyt materiaalit ja asukkaiden lukumäärä.
Tavanomaista kulumista vai ei
Tavanomaista kulumista on huonekalujen aiheuttamat painaumat ja värijäljet, normaalien sisustuselementtien kiinnitykset ja tummentumat, asunnon ominaisuuksien esim. puutteellisen ilmanvaihdon aiheuttamat kosteusvahingot sekä kaapistojen ja vesikalusteiden ikääntymisestä johtuva kuluminen ja korjaustarve. Mikäli vanhemman jääkaapin ovenkahva murtuu, se luokitellaan normaaliksi kulumiseksi. Eri asia on, jos jääkaappi oli kohtuullisen uusi.
Tavanomaista kulumista ei ole, tavaroiden putoamisesta syntyneet jäljet, lumen tai hiekan kulkeutumisesta asuntoon aiheutuneet vahingot, lemmikkien purema-, raapimis- tai eritejäljet, normaalista käytöstä poikkeavat jäljet (esim. leikkuuviillot puisessa pöytäpinnassa), tavanomaista järeämpien kiinnitysmekanismien aiheuttamat jäljet, tapetteihin piirtely tms.
Vuokralainen saa laittaa tauluja seinille, jos sitä ei ole sopimuksessa kielletty. Mutta ilman vuokranantajan lupaa ei saa asentaa usealla propulla seinään tulevaa hyllyä, sillä hyllyn poistamisen jälkeen seinään jää useita rumia reikiä. On eri asia, jos kymmenen vuoden vuokrasuhteen aikana kattila putoaa kerran kuin se, että vuoden vuokrasuhteen aikana kattila putoaa kymmenen kertaa. Selkeää oikeustapausta ei sen sijaan löydy toimistotuolin jättämille jäljille. Parkettiin syntyy naarmuja, kun tuolilla rullaa edestakaisin. Pitäisikö edellyttää, että vuokralainen laittaa maton alle?
Jos asunto on vuokrattu lapsiperheelle, kulumisen jälkiä voi syntyä enemmän. Mikäli vuokrasopimuksessa ei ole kielletty tupakointia ja vuokralainen tupakoi sisällä, on normaalia, että asuntoon jää pitkän vuokrasuhteen aikana hajuhaittaa ja kellastumaa. Tavanomaista kulumista eivät kuitenkaan ole tupakan aiheuttamat palamisjäljet asunnon pinnoilla. Vuokrasopimuksessa voi kieltää tupakoinnin, mutta jos sitä ei ole kielletty voi asunnossa tupakoida.
Perussiivous kuuluu vuokra-asunnon hoitoon
Vuokralaisen tulee huolehtia vuokrasuhteen aikana perussiivouksesta, mikä tarkoittaa säännöllistä pintojen puhdistamista, ikkunoiden pesua, jääkaapin ja pakasteen sulattamista, uunin ja lieden puhtaanapitoa, venttiilien ja liesituulettimien suodattimen puhdistamista sekä lattiakaivon puhdistamista. Mikäli näistä ei huolehdita, on vaarana, että asunto kuluu normaalia enemmän. Korvauksen harkintaan vaikuttaa luonnollisesti myös vuokrasuhteen kesto.
Mikäli asunnossa on erityistä käsittelyä vaativia materiaaleja tai kodinkoneita, vuokranantajan on annettava käyttöohje tai -opastus. Ilman ohjeistusta syntyvistä vahingoista ei voi vaatia korvausta.
Korvaus ei-tavanomaisesta kulumisesta
Jos todetaan, että jäljet ovat enemmän kuin normaalia kulumista, vuokranantajalla on oikeus saada korvaus vuokralaiselta. Jotta korvausta vakuudesta voidaan pidättää, vuokranantajalle on synnyttävä todellisia korjauskuluja, jotka osoitetaan kuitein. Jos remontoi itse, pääsäännön mukaisesti oman työn arvoa ei voi muuttaa rahaksi eli puhutaan vain tarvikkeiden arvosta. Vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin hyväksyneet oman työn arvoksi 8e/tunti ja se voisi mennä läpi myös tuomioistuimen käsittelyssä.
Jos syntyneen vaurion korjaaminen ei ole tarpeellista, vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia yhteisesti, että vakuudesta pidätetään vaurioita vastaava summa ns. kipuraha. Kipuraha ei kuitenkaan voi olla sama kuin uuden tapetin tms. laitto, jos sitä ei oikeasti tehdä. Jos asunto on ollut jo vähän huonommassa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa, korvaussummaan tehdään ns. ikävähennys. Korvaussummaan vaikuttaa myös materiaalit, sillä jotkut materiaalit ovat sellaisia, että niihin tulee herkemmin jälkiä. Korvaussummasta on kuitenkin sovittava eikä sitä voi yksipuolisesti vähentää vakuudesta.
Alku- ja lopputarkastuksen tärkeys
Epäselvyydet vuokrasuhteen alussa ja lopussa liittyvät usein asunnon kuntoon ja siivoukseen. Jos vuokralainen ja vuokranantaja tarkastavat asunnon kunnon vuokrasuhteen alussa ja lopussa ja täyttävät sekä allekirjoittavat tarkastuksista paperin, säästytään riidoilta.
Jos tarkastusta ei ole tehty ja riita pohjautuu vain vuokranantajan sanaan siitä, että asunto oli hyvässä kunnossa ennen vuokrausta, tuomioistuin valitsee todennäköisesti vuokralaisen näkökulman. Näytön puuttuessa ns. heikompi osapuoli on vahvempi.
Asunnon yhteinen tarkastus ei aina ole mahdollista ja vaihtoehdoksi jää toisen osapuolen tai ulkopuolisen tekemä tarkastus, jonka osapuolet hyväksyvät. Voidaan myös sopia, että vuokralainen tekee ns. puutelistan, johon hän kirjaa kaikki vuokrasuhteen alussa asunnossa olevat puutteet, viat ja kulumisen jäljet. Jos vuokrasuhteen lopussa todetaan uusia vikoja, voidaan olettaa niiden syntyneen ko. vuokrasuhteen aikana.
Avaimien katoaminen
Jos vuokrasuhteen lopussa vuokralainen ei palauta kaikkia saamiaan avaimia, vuokranantaja voi teettää tilalle uuden avaimen vuokralaisen kustannuksella. On siis tärkeää kirjata vuokrasopimukseen luovutettujen avaimien määrä, mikäli se on tiedossa.
Lukkojen uudelleen sarjoitus vuokralaisen kustannuksella ei ole mahdollista, mikäli vuokralainen voi osoittaa toimineensa huolellisesti. Kadonneessa avaimessa ei saa olla tunnistetietoja eikä se saa olla kadonnut tilanteessa, josta on pääteltävissä minkä huoneiston avain se on. Vuokralaisen on myös selvitettävä miten ja missä tilanteessa avain on kadonnut. Mikäli vuokralaisen ei katsota toimineen huolellisesti, lukkojen sarjoituksen aiheuttamat kustannukset voidaan periä häneltä.
Vuokranantajalla on kuitenkin vastuu uuden vuokralaisen ja taloyhtiön turvallisuudesta. Vaikka avainten uudelleen sarjoituksen kuluja ei voisikaan periä edelliseltä vuokralaiselta, vuokranantaja voi joutua maksamaan sarjoituksen. Avainten hävitessä avainten uudelleen sarjoitusta ei ole välttämätöntä tehdä. Tarpeellisuus riippuu siis katoamisolosuhteista.
Sopu on kaikkien etu
Epäselvyydet vuokrasuhteen aikana ja sen päättyessä kannattaa aina pyrkiä ensisijaisesti sopimaan keskenään. Usein laihakin sopu on parempi kuin lihava riita tuomioistuimessa. Vaikka vuokranantaja olisi oikeassa, hän voi saada oikeudenkäyntikulut maksettavakseen, jos kulut kohtuullistetaan ja todetaan, että niitä ei voi määrätä varattomalle vuokralaiselle.
Mikäli molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei muuten löydy, voi käyttää myös ulkopuolista neuvonta-apua, jota tarjoavat Suomen Vuokranantajat SVA ry (www.vuokranantajat.fi), Vuokralaiset VKL ry (www.vuokralaiset.fi) yms. Myös OVV Asuntopalvelut (www.ovv.com/kuopio) ojentaa tarvittaessa auttavan kätensä.
Tavanomaisen kulumisen ohje löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Mia Koro-Kanervan (Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja, OMT) 28.10.2011 koulutuksen pohjalta kirjoittanut Pirjo Reinikainen