Pienten asuntojen buumi?
27.01.2016
Viime aikoina on ollut paljon esillä pienten asuntojen kysynnän kasvaminen ja se, miten se näkyy myös kasvukeskuksien rakennushankkeissa. Tämä ei yllätä, sillä tilastokeskuksen mukaan Suomessa jo 3/4 kotitalouksista on yhden tai kahden henkilön kotitalouksia.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut kova pula kohtuuhintaisista pienistä asunnoista. Myös kaupungistuminen ja muuttoliike Helsinkiin sekä muihin kasvukeskuksiin luo paineita asuntojen rakentamiselle, ja VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Helsingin seudulla asuntovaje onkin kasvanut jo noin 20 000 asuntoon. Tutkijaryhmän arvion mukaan, jos kaupungistuminen jatkuu samalla vauhdilla kuin tähän asti ja asuntovajetta haluttaisiin kuroa samalla umpeen, pitäisi pääkaupunkiseudulle rakentaa tulevaisuudessa noin 14 00 asuntoa joka vuosi. Valtakunnallisesti kiihtyvä muuttoliike kasvukeskukseen vaatisi noin 760 000 uuden asunnon rakentamisen vuoteen 2040 mennessä.
Asuntopula rajoittaa ja hankaloittaa myös työn perässä muuttamista. Helsingissä olisi töitä monille jotka nyt ovat työttömänä muualla Suomessa, mutta eivät pysty ottamaan töitä vastaan sen vuoksi, että kohtuuhintaista asuntoa ei löydy. Tämä on kansantaloudellisesti kovin turhauttavaa.
Erilaisia ratkaisuja asuntopulaan on toki olemassa paljon, ja yksi niistä on toimitilakiinteistöjen saneeraaminen asunnoiksi. Pääkaupunkiseudulla on varsinkin toimistotiloja todella paljon tyhjillään. Usein asuinhuoneistoksi muuttamisen esteenä on rakennuksen hankala pohjaratkaisu, kaava tai omistajan haluttomuus myydä toimitilaa. Vaikuttaa kuitenkin sille, että nämä esteet ovat yhä useammin voitettavissa, sillä vastaavat saneeraushankkeet tuntuvat olevan kasvussa. Ainakin turha byrokratia pitäisi saada kuriin, jotta tällaista toimeliaisuutta ja luovuutta saataisiin lisättyä.
Myös kaavamääräyksissä joustaminen auttaisi edistämään edullisten pienten asuntojen tuotantoa.
Pienten asuntojen kasvava kysyntä on jo huomattu rakennuttajien keskuudessa, ja pääkaupunkiseudulle onkin parhaillaan rakenteilla taloja, joissa pienimmät yksiöt ovat 20,5 neliön kokoisia, kaksiot 33:n ja kolmiotkin vain 52,5 neliön kokoisia. Tällaiset rakentamisratkaisut tuovat lisätarvetta taloyhtiöiden yhteisille tiloille, ja tarve esimerkiksi yhteisille talopesuloille ja saunatiloille on suuri. Puhutaankin ns. yhteisöllisyyden trendistä, jossa panostetaan yhteistiloihin ja aktiviteettimahdollisuuksiin, kuten kerhotiloihin, kuntosaleihin ja joka kivijalan kahvioihin – tiloihin, joissa talon asukkaat voivat kokoontua ja viettää aikaa yhdessä, oman asunnon elintilan ollessa pieni. Yhteisten tilojen rakentaminen on kuitenkin kallista, joten on oltava tarkkana, ettei taloon rakenneta ”turhia” tiloja, joita talon asukkaat eivät käytä.
OVV Asuntopalvelut Helsinki